Kuulumisia

Nyt syksyn aikana on tullut vietettyä paljon vähemmän aikaa koneella. Ja siten myös päivitysten tekeminen tänne on jäänyt vähän taka-alalle.

Yksi syistä on se, että teen nyt yövuoroja. Pelkästään. Ja nekin ovat yleensä kuuden yön putkia. Eli niiden välissä ei tule hirveästi vietettyä aikaa koneella. Yritän nukkua niin pitkään kun nukuttaa.

Yövuorojen puolesta saan pidemmät vapaat (3-4 päivää), mutta harvemmin nekään tulee vietettyä ihan vain kotona löhöten. Pitää nähdä kavereita (Kokkola/Jyväskylä), käydä salilla, hierojalla, kiropraktikolla tai muuten vain kaupungilla. Pitää nähdä sukulaisia, tosin sekin on nyt vähän jäänyt...
Ja sitten ei ole hirväesti vain jaksanut avata konetta.

Tulee yövuorojen välissä yleensä 2-4 tuntia vapaata aikaa, riippuen siitä, milloin saan itseni ylös sängystä. Mutta sekin aika menee yleensä perusasioden jälkeen ps4:lal pelaamiseen. Assassin's Creed Odyssey. Tai välillä sitten One Piece-peli. Mutta kyllä tuo AC vie nyt suurimman osan vapaa-ajasta :p

Tuo yllä oleva teksti nyt kiteyttää aika hyvin arkeni viimeiseltä parilta kuukaudelta.

Toki on sitten vielä lääkäri ja fyssarikäyntejä. Kiitos ranteideni, jotka ovat oireilleet melkein kolme kuukautta kohta. Vaikuttaa nyt ihan joka päiväiseen elämään, eikä pelkästään työhön. Levossa sattuu, töissä sattuu... Joka puolella sattuu, ihan sama mitä tekee. Olen syönytl ääkkeitä, tehnyt jumppaharjotteita, käynyt verikokeissa. On ollut tukea ja teippiä. Mutta ei, siltikään mikään ei ole auttanut.

Töissä olen saanut kokea yhden sähkökatkon, minkä seurauksena menin hieman hajottamaan selkääni (sehän kun ei ole ennestään ollut jo hajalla...). Aggregaatit ovat painavia... Ja monimutkaisia.
Töistä ei sen enempää. Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin parempi pitää suu supussa. Ainakin näin bloggauksen puolesta.

Muuten työn etsimisen kannalta on hiljaista. On paikkoja, joihin haen, mutten pääse haastatteluihin edes. Ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu. Toivottavasti...