Busan 7-17.4

Busaniin saavuin yöllä ja vaikka varatessani hotellia sivuilla luki, että ilmainen linja-auto kuljetus kentältä, niin siitä ei tiedetty mitään infossa. Ja sivuilla myöskin luki, että kielenä Englanti ja Korea, niin tähän asti kukaan ei puhunut englantia. Hotelli myös sijaitsee vuorella, joten kun palaa takaisin hotellille niin koko matka metroasemalta hotelliin on pelkkää ylämäkeä. Onneksi kilometrejä ei ollutkaan niin paljon mitä aluksi olin luullut (tarkistin äsken uudestaan, en tiedä minkä aseman olin aikasemmin laittanut määränpääksi, kilometrejä tuli puolet vähemmän...). Silti tuli ihan hyvin hikoiltua, kun joka päivä kävelee melkein 2km ylämäkeä.

Ensimmäisenä päivänä hain itselleni metrokortin (pääsee myös bussilla ja voi käyttää maksukorttina joissakin paikoissa). Sitten harhilin ajotiellä. Tiesin kyllä mihin olin menossa, en vain tiennyt miten pääsen sinne. En siis ollut eksyksissä. En ainakaan myönnä.

Tiistaina kävin rannalla, samaten keskiviikkona.

Torstaina oli vuorossa Gamcheon Culture Village, jonne sai myös kävellä useamman kilometrin ylämäkeä. Olisi sinne mennyt bussitkin, mutta ne ovat vähän liian haastavia minulle.

Perjantaina oli shoppailua.

Lauantaina oli opiskelua. Hain taas kouluihin ja Jyväskylän monivalinta koulutukseen on valintakokeiden sijaan verkkokurssi. Käytössäni on nyt vain tabletti, joten kurssin suorittaminen on haastavaa. Teen kuitenkin muistiinpanoja ja sen minkä pystyn. Valitettavasti siihen pitää uhrata enemmän aikaa mitä haluaisin (kauhulla odotan sitä, kun pitää yövuorojen ohella tehä noita tehtäviä...). Sunnuntaina kävin hieman kiertelemässä paikkoja.

Maanantaina oli jälleen akvaarion vuoron. Kolmas kerta tällä reissulla, ja eikä tarvinnut pettyä.

Tiistaina lisää kaupoilla käymistä ja opiskelua. Ostin shortsit, koska lämmintä on alkanut olemaan +20.

Keskiviikkona oli aika lähteä kohti Soulia. Hotellin toinen omistaja soitti minulle taksin ja kuskille sanoin meidön lähtiessä aonakin kahdesti, että domestic. Silti huomaan kentälle tullessa että hän ajaa kohti "international". Jälleen sanon 2-3 kertaa, että domestic. Silti se se menee suoraan. Siinä vaiheessa kun se pysähtyy niiden ovien eteen joudun pari kertaa toistamaan itseäni, mihin olen menossa, kunnes se meni perille...