Maaliskuun tapahtumat
Taas on ehtinyt tapahtua vaikka mitä viimeisen kuukauden aikana, niin hyviä kuin hunoja asioita.
Helmikuun lopussa kävin muutamassa työhaastattelussa keikkatöiden osalta, sekä samalla irtisanouduin omasta työstäni. Sain lopulta osa-aikaisen paikan, joten onneksi on siis töitä ja saa samalla itsensä takaisin jaloille, ilman että tarvitsee pahemmin stressata töistä. Tosin nyt stressaan noista busseista... Mutta milloinka en jostain stressaisi.
Töistä irtisanoutuminen ei ihan mennyt niin kuin ajatellut tai enemmänkin se lähtö sieltä. Hieman jäi paha maku ja selkäänpuukotettu olo, mutta ainakaan enää ei tarvitse sen kummemmin asiaa miettiä ja surra, se on nyt takana ja edessä on uudet kuviot. Ehkä asiat olisi voinut selvitellä paremmin ja enemmän, mutta toisaalta ehkä hyvä näin. En tiedä, eikä sitä kannata murehtia ja miettiä (hyvä neuvo itselle!).
Muutto Jyväskylään on myös tehty ja asutaan nyt ukon kanssa yhdessä. Hieman on tiivis tunnelma, kun molempien tavarat on mahdutettu 41,5 neliön kämppään (ja oma kämppä oli hieman isompi...). Parveke on täynnä tavaraa ja välillä pitää sieltä hakea yhtä jos toista, samalla ahdistua, kun ei ole enemmän säilytystilaa. Vaatteet on vähän vaiekasti eri laatikoissa, mutta jos tässä ei tarvitsisi nyt ihan hirveän kauan asua kuitenkaan. Katsellaan koko ajan isompaa asuntoa, mutta toisella on isommat kriteerit kuin itselläni ja välillä ne hyvät kämpät menee toisille.
Muuten yhteiselo on mennyt hyvin, itse lomailen huhtikuuhun asti ja sittenkin vain 2-3 päivää töissä viikossa. Päivät saan olla yksin, joten aikaa menee aika paljon pelaillessa. Kuntosalillakin olen käynyt, mutta saa nyt nähdä miten se jatkuu tämän koronaviruksen takia. Ruokaa teen kuin mikäkin kotivaimo, mutta toisaalta, jos itse olen päivän kotona, niin silloin mielestäni on ihan reilua että teen myös sen ruuan. Viikonloppuisin saa sit mies itse tehdä sen ruuan :D
Vähän jännittelen töiden alkua, vaikka olen aikaisemmin tehnyt keikkaa kyseiseen paikkaan. Mutta aina on se tietty alkujännitys, kun jotain uutta tapahtuu. Mutta hyvillä fiiliksillä olen kyllä sinne menossa ja on jo sieltä päästäkin tullut sellainen tervetullut olo :)
Viimeksi kirjoittelin myös lääkevaihdoksesta. Lääkärihän ei ollut sitten kirjoittanut kuin yhden paketin verran sitä lääkettä. Mitään vastetta ja hyötyä siitä ei ollut, joten kun kaikki oli syötyä ohjeen mukaan, niin lopetin. En jaksanut kaiken tuon hässäkän keskellä käydä työterveyslääkärillä kysymässä uutta lääkettä tai reseptiä. Tosin jos mitään vastetta ei ole lääkkeestä, niin en kyllä sitten sitä uusikaan. Eihän tämä nyt mennyt ns. ohjeen mukaan tai suositusten, mutta silti tuli näin tehtyä. Sekä olen kuitenkin koko ajan tiennyt, että tietyt muutokset vaikuttavat mielialaan ja olin oikeassa. Muutto ja työpaikan vaihto tekivät ihmeitä.
Toki huonoja päiviä on vielä, itkettää ym. Mutta silti on jotenkin parempi mieli. Mutta varmaan siellä lääkärissä pitää käydä, mutta ehkä sitten kun työt on aloitettu niin voi mennä työterveydessä käymään (ja kun tämä koronan aiheuttama varotoimen piteet ym. on ohi).
Vaikka itse en olekaan tämän koronan suhteen ehkä niin huolissani, niin koitetaan silti muistaa pestä niitä käsiä. Työpaikan sähköposti/tunnukset toimii yhä, joten saan koko ajan muistutuksia käsienpesusta ym. Ja noudatetaan niitä rajoituksia, mitä tulee. Mutta pliis, älkää hamstratko niin paljon, varsinkaan sitä helvetin vessapaperia. Pidetään maalaisjärki mukana, vaikka poikkeuksellisia aikoja eletäänkin.
Helmikuun lopussa kävin muutamassa työhaastattelussa keikkatöiden osalta, sekä samalla irtisanouduin omasta työstäni. Sain lopulta osa-aikaisen paikan, joten onneksi on siis töitä ja saa samalla itsensä takaisin jaloille, ilman että tarvitsee pahemmin stressata töistä. Tosin nyt stressaan noista busseista... Mutta milloinka en jostain stressaisi.
Töistä irtisanoutuminen ei ihan mennyt niin kuin ajatellut tai enemmänkin se lähtö sieltä. Hieman jäi paha maku ja selkäänpuukotettu olo, mutta ainakaan enää ei tarvitse sen kummemmin asiaa miettiä ja surra, se on nyt takana ja edessä on uudet kuviot. Ehkä asiat olisi voinut selvitellä paremmin ja enemmän, mutta toisaalta ehkä hyvä näin. En tiedä, eikä sitä kannata murehtia ja miettiä (hyvä neuvo itselle!).
Muutto Jyväskylään on myös tehty ja asutaan nyt ukon kanssa yhdessä. Hieman on tiivis tunnelma, kun molempien tavarat on mahdutettu 41,5 neliön kämppään (ja oma kämppä oli hieman isompi...). Parveke on täynnä tavaraa ja välillä pitää sieltä hakea yhtä jos toista, samalla ahdistua, kun ei ole enemmän säilytystilaa. Vaatteet on vähän vaiekasti eri laatikoissa, mutta jos tässä ei tarvitsisi nyt ihan hirveän kauan asua kuitenkaan. Katsellaan koko ajan isompaa asuntoa, mutta toisella on isommat kriteerit kuin itselläni ja välillä ne hyvät kämpät menee toisille.
Muuten yhteiselo on mennyt hyvin, itse lomailen huhtikuuhun asti ja sittenkin vain 2-3 päivää töissä viikossa. Päivät saan olla yksin, joten aikaa menee aika paljon pelaillessa. Kuntosalillakin olen käynyt, mutta saa nyt nähdä miten se jatkuu tämän koronaviruksen takia. Ruokaa teen kuin mikäkin kotivaimo, mutta toisaalta, jos itse olen päivän kotona, niin silloin mielestäni on ihan reilua että teen myös sen ruuan. Viikonloppuisin saa sit mies itse tehdä sen ruuan :D
Vähän jännittelen töiden alkua, vaikka olen aikaisemmin tehnyt keikkaa kyseiseen paikkaan. Mutta aina on se tietty alkujännitys, kun jotain uutta tapahtuu. Mutta hyvillä fiiliksillä olen kyllä sinne menossa ja on jo sieltä päästäkin tullut sellainen tervetullut olo :)
Viimeksi kirjoittelin myös lääkevaihdoksesta. Lääkärihän ei ollut sitten kirjoittanut kuin yhden paketin verran sitä lääkettä. Mitään vastetta ja hyötyä siitä ei ollut, joten kun kaikki oli syötyä ohjeen mukaan, niin lopetin. En jaksanut kaiken tuon hässäkän keskellä käydä työterveyslääkärillä kysymässä uutta lääkettä tai reseptiä. Tosin jos mitään vastetta ei ole lääkkeestä, niin en kyllä sitten sitä uusikaan. Eihän tämä nyt mennyt ns. ohjeen mukaan tai suositusten, mutta silti tuli näin tehtyä. Sekä olen kuitenkin koko ajan tiennyt, että tietyt muutokset vaikuttavat mielialaan ja olin oikeassa. Muutto ja työpaikan vaihto tekivät ihmeitä.
Toki huonoja päiviä on vielä, itkettää ym. Mutta silti on jotenkin parempi mieli. Mutta varmaan siellä lääkärissä pitää käydä, mutta ehkä sitten kun työt on aloitettu niin voi mennä työterveydessä käymään (ja kun tämä koronan aiheuttama varotoimen piteet ym. on ohi).
Vaikka itse en olekaan tämän koronan suhteen ehkä niin huolissani, niin koitetaan silti muistaa pestä niitä käsiä. Työpaikan sähköposti/tunnukset toimii yhä, joten saan koko ajan muistutuksia käsienpesusta ym. Ja noudatetaan niitä rajoituksia, mitä tulee. Mutta pliis, älkää hamstratko niin paljon, varsinkaan sitä helvetin vessapaperia. Pidetään maalaisjärki mukana, vaikka poikkeuksellisia aikoja eletäänkin.
Kommentit