Seoul 17-28.4

Saavuin Souliin iltapäivästä. Löysin hotellin ilman suurempia ongelmia. Lämmintä oli jotain +21, joten hikoilin hieman hotelliin päästyäni. Vastaanoton työntekijä alkaa selittää, miten huoneeseen saa lämmitystä, jos alkaa paleltaa. Hikoilen samalla kun hän puhuu, pyyhin kirjaimellisesti hikeä otsalta samaan aikaan. Toisessa sängyssä on sähköinen lämmitys päällä... Voinee ehkä arvata, etten nukkunut siinä sängyssä.

Torstaina kävin Yeouido puistossa kuvaamassa, sekä Hongik yliopisto alueella.



Perjantaina näin sitten kaveria, joka oli vuosi sitten ollut samassa Au Pair perheessä (englantilainen). Käytiin ensin levykaupassa ja myönnän ostaneeni viimein kaksi BTS:n levyä. Pikkuhiljaa alkanut kiinnostua siitä bändistä. Käytiin syömässä ja hieman kiertelemässä kauppoja. Sen jälkeen kaveri lähti eri suuntaan ja itse kävin vielä pyörähtämässä Myeongdongissa. Ja jostain syystä kiinitän täällä huomiota, kun jälleen ohikulkija pysäyttää ja rupeaa kyselemään eri asioita. Kaverikin totesi, ettei hän muistanut millaista oli liikkua kanssani kaupungilla.


Lauantaina heräsin seitsemältä ja lähdin yhdeksän jälkeen jo liikkeelle. Ensin kävin Gyeongbokgung palatsissa ja sain ilmaisen oppaan. Yritin kyllä sanoa, etten tarvitse, mutta hän tuli kuitenkin. Mutta ei se mitään, ihan mukava oli oppia historiaa ja englantikin oli selkeää.
Sen jälkeen kävelin Insa-dong alueelle ostamaan herkkuja tuliaisiksi ja siitä vielä ostoksille hongae yliopisto alueelle. Löysin myös etsimäni hatun.




Sunnuntaina menin kaverin kutsumana kirkkoon. Kyseessä oli siis monikulttuurinen kirkko, joten meininki oli hieman erilainen kuin Suomessa. Paljon eläväisempää. Kirkon jälkeen oli grillausta katolla, joten sainpa myös ilmaista ruokaa kuunneltuani papin puhetta (en kuunnellut, olin omissa ajatuksissani). Ruokailun jälkeen lähdettiin kaverin kanssa hieman kävelee, sain ostettua tuliaisen äidille ja lopuksi käytiin vielä jäätelöllä.




Illalla hotelliin päästyäni kurkkuun alkoi koskea ja särkyä oli vielä aamulla. 
Lähdin silti käymään Lotte Worldissa, neljäs akvaario käynti sekä puistoalueella kävelyä. Ulkona oli ihan kivan aurinkoista ja lämmintä, jopa 26 astetta. Sieltä suoraan menin Homeplussaan ostoksille, viimeiset tuliaiset melkeinpä tuli ostettua. Palattuani hotelliin sain lähteä melkein saman tien takaisin ulos. Huonetta ei oltu vielä siivottu (kello oli kuitenkin jotain 4-5 välillä), kävin syömässä, mutta siltikään ei oltu siivottu. Oli jo kolmas päivä peräkkäin. Illalla kävin vielä ostamassa kengät itselleni sekä juotavaa.





Yö oli vähän hankala jo, kun flunssa alkoi iskeä jo vähän pahemmin. Aamulla lekottelin pitkään sängyssä, ennen kuin lähdin ulos. Lämmin päivä oli jälleen tiedossa. Kurkkuun ei enää niin paljon koskenut, mutta tukkoinen olo oli kyllä muuten. Kovin kauaan en jaksanut olla liikenteessä, pitäisi vielä vähän opiskella ym. Ja hermoilen jo nyt, miten saan kaikki tavarat mahtumaan. Tai niinkään mahtumisesta ei ole kyse, vaan siitä ettei paino ylity...

Loppuviikosta kävin vielä Bongeunsa temppelissä sekä läheisessä puistossa, missä olu vesiputous ilman vetta. Flynssa ollut sitkeä, enkö tiedä onko ollut jopa kuumettakin. Kuumemittari jäi kotiin. Näin myös kaveria vielä lauantai iltana, mukana oli muitakin hänen kavereita. Käytiin syömässä ja sen jälkeen mentiin katsomaan elokuviin uusin Avengers. Leffan jälkeen palasin hotellille, tiedossa oli suihkussa käynti ja pakkaamista. Sen jälkeen katselin elisa viihteellä ohjelmiani. Koska olin klo 23 jälkeen hotellilla en viitsinyt ruveta nukkumaan. Tiedossa oli jälleen aikainen aamu ja unet olisi jäänyt lyhyiksi. En olisi kuitenkaan voinut nukkua kunnolla, kun olisin stressannut sitä heräänkö herätykseen ollenkaan. Kuuden aikaan lähdin sitten kohti lentokenttää. Enkä muista milloin olisin viimeksi joutunut niin kauan odottamaan lähtöselvityksessä... Turvatarkastuksen jälkeen kävin vielä vessassa ja meinasin hukata passini sillä reissulla. Onneksi löytyi mihin olin sen jättänytkin. Aika pian pääsi myös koneeseen, ehdin kyllä ostaa lisää herkkuja tuliaisiksi, mutta muuhun ylimääräiseen ei kyllä aikaa jäänyt.
Ja olin toivonut voivani nukkua paremmin koneessa, kun en ole nukkunut vuorokauteen, mutta ei... Hieman olen pystynyt torkkumaan, mutta en kunnolla. 




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Au Pair: ensimmäiset pari kuukautta Etelä-Koreassa

Mielialalääkkeet

Minä vain olen ja se riittää