Viimein voi hengähtää

 Taas on yli kuukausi vierähtänyt ja paljon on ehtinyt tapahtua. Saatiin muutto suoritettua kunnialla loppuun, vaikka onnistuinkin saamaan koko kropan kunnolla juntturaan. Enkä tehnyt mitään muuta, kuin kokosin yksin Ikea parisängyn. Voin sanoa, etten kävellyt askeltakaan ilman kipua sen jälkeen. Myös polvet ja kämmenet olivat kipeänä, paljon kun tuli oltua lattialla ja omin pikku kätösin ruuvailin osia yhteen. Myös sormien nivelet olivat ihan kipeät ja vanhan kämpän loppusiivouksen joutui sitten poikaystävän äiti hoitamaan. 

Nyt ollaan ehditty asettua uuteen kämppään. Ympäristö on ihanan rauhallinen ja itse pidän erityisesti siitä, että melkein vieressä on järvi. Se tuo jonkinlaista rauhallisuutta itselleni. Opiskelutkin olen pikkuhiljaa saanut purkkiin tältä syksyltä ja lupasin miehelle, etten ota keväälle yliopistola kursseja. Vaikka jäljellä olisikin vain viisi enää...

Ehkä suurin muutos meiän arkeen on vasta tulossa, sillä pari päivää ennen joulua haetaan koiranpentu. Söpö pieni karvaturri, joka tulee juuri sopivasti jouluksi meille. Lisäksi pääsen viimein aloittamaan psykoterapian, eihän Kelalla mennyt sen kanssa kuin melkein kaksi kuukautta. 


Muuta ihmeellistä omassa elämässä ei ole nyt tapahtunut. Pysytään kaikki terveinä koronasta huolimatta.

Rauhallista Joulua <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Au Pair: ensimmäiset pari kuukautta Etelä-Koreassa

Mielialalääkkeet

Kotiminä ja työminä